You are here: PEA - Public Energy Alternatives / Projektin taustaa
English
Eesti
Lietuvių
Suomi
Deutsch
Polski
Latviešu
Friday, 15.12.2017

Project management


atene KOM
Julia Külß

Transnational Communications
Georgenstr. 24
10117 Berlin
Fon +49 30.6098990-0
Fax +49 30.6098990-99

www.atenekom.eu

Projektin taustaa

Fossiiliset energianlähteet, ydinvoimaa lukuun ottamatta, olivat pitkään energiantuotannon pääosassa. Nykyisellä tahdilla öljyn, hiilen ja muiden fossiilisten polttoaineiden käyttö aiheuttaa ongelmia paitsi ilmastovaikutusten myös rajallisen saatavuuden vuoksi. Samalla fossiilisten energianlähteiden hinnat ovat nousseet (mikä osittain johtuu niiden rajallisuudesta). Oletettavasti ne myös pysyvät korkeina ja edelleen nousevat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Nämä asiat yhdessä luovat taustan PEA-projektille: niin taloudellisesti kuin ekologisestikaan ei ole järkevää perustaa energiahuoltoa fossiilisten energianlähteiden varaan.

Kun tämä tausta otetaan huomioon, kunnat ja paikalliset viranomaiset ovat monella tapaa avainasemassa:

He ovat lähellä kansalaisia, joten heillä on erinomaiset mahdollisuudet toimia esimerkkinä muuttamalla energian käyttöä kunnan toiminnoissa (ja yrityssektorilla).

Heillä on mahdollisuus johtaa muutosta kansalaisten ja yritysten keskuudessa (yhteisösektorilla) ja mahdollisesti myös paikallisessa teollisuudessa.

Energian käyttö vaihtelee paikallisesti. Kunnat ovat vastuussa julkisista palveluista muun muassa energiahuollon osalta. Kunnissa löytyykin monenlaisia mahdollisuuksia energian käytön tehostamiseen.

Kuntien on otettava vastuuta ilmaston suojelusta ja paikallisesta energiavarmuudesta. Niillä on oltava myös keskeinen rooli Kioton tavoitteiden saavuttamisessa. Korkeimman poliittisen tason toiminta on tärkeää, mutta siitä ei ole hyötyä ilman ruohonjuuritason osallistumista, eikä se yksin riitä saavuttamaan kunnianhimoisia tavoitteita.

Jos ympäristöasiat sivuutetaan ja lähtökohtana pidetään vain taloutta, kustannusten kasvu aiheuttaa moninaisia seurauksia.

Kunnissa ja maakunnissa yleishyödyllisten palvelujen tuotanto kallistuu, kun esimerkiksi kuljetusten, lämmöntuotannon ja sähkön hinnat nousevat. Hintojen nousu tekee julkisten tilojen kuten koulujen, urheilutilojen ja hallintorakennusten ylläpidon kalliimmaksi ja rasittaa paikallista taloutta. Lisäksi etenkin maaseudulla pienten kuntien väkimäärä vähenee.